Ala-asteen käsityötunti.
80-luvun loppu.
Natiseva lanka, minttua ja hempeää liilaa.
Karkailevat puikot.
Valmiit sukat.
Toisen sukan kärjessä liian vähän liiloja kerroksia.
Ylpeä omista sukistaan.
Sukat pääsevät käyttöön.
Jossakin vaiheessa löytyy ensimmäinen reikä.
Mummo lupaa korjata.
Mummo ei parsi sukkaa, mummo neuloo reiän päälle paikan.
Samalla vahvistaa sukkien kärkiä harmaalla villalangalla.
Vuosia kuluu.
Ala-asteen sukkaopit unohtuvat...ehkä hyvä niin.
Innostus herää.
Kädet eivät hikoa, lanka ei natise, puikot tottelevat.
Vanhat ystävät ovat edelleen käytössä.
Kunnes löytyy uusi reikä.
Mitä tehdä? Mitä nyt?
Sukat siirtyvät vaatekaapin perälle.
Muistoksi ala-asteen käsityötunneista.
Muistoksi mummosta.
Muistoksi lapsen tulevia käsityötunteja varten.
